Säädön syrjässä // Ajatuksia asentamisesta ja elämästä

[Aluksi mainittakoon, että allekirjoittanut vaihtoi monta vuotta käyttäneensä Nokialaiset Androidiin pari vuotta sitten. Paloi lopulta käpy siihen ominaisuuksia vajaavaisuuteen.]

Sitten mietitään hetki tätä tämänpäiväistä porua. Nokia feikkasi kuvat! Jos minä ottaisin kuvia demotakseni kameran ominaisuuksia, olisi minulla samassa paikassa mukana järkkäri, jolla voisi ottaa vertailukuvat. En sitten tiedä teistä muista. Mutta kyllähän nuo kuvat todistivat, ettei paikalla ole kukaan ollut kuvaamassa Nokian puhelimella mitään.

Kova on itku ennen kuin kukaan on koko luuria nähnytkään. (Vrt iPhone-hype ennen kuin kukaan on puhelinta nähnytkään.)

Opin, että kuljetaan oikealla puolen käytävää/tietä/mitä tahansa. (Opin myös odottamaan, mutta se on toinen tarina.) Nyt kun olen ostanut uuden pyörän ja nauttinyt pitkästä aikaa pyöräilystä, olen huomannut että useimmat ihmiset eivät ole armeijassa käyneet. Kävellä voi missä sattuu jalkakäytävällä ja vaunuja on ilmeisesti helpoin työntää keskellä jalkakäytävää. Ihminen on käynyt kuussa ja osaa ennustaa säätä, mutta kadulla kävelevän ihmisen liikkeitä ei pysty ennustamaan.

Voisi myös pohtia, miten nämä henkilöt ajavat autoa – ja kummalla kaistalla – mutta se olisi ihan liian pelottavaa. Armeija on parempi aasinsilta.

Rakas päiväkirja,

jouduin bloggaamaan jotta pääsen avautumaan kuinka paskasti järjestetty Sonisphere oli. (Aloitin kirjoituksen heti keikan jälkeen, mutta en sitten heti muistanut sitä viilata loppuun…)

Järjestelyitä voisi kuvata yhdellä sanalla; jonottaminen. Me pääsimme alueelle lähes jonotta, mutta myöhemmin portilta sitäkin löytyi sopivasti. Alueella olikin sitten jonottajan paratiisi. Anniskelualueelle oli 30-60min jonot vähän ajankohdasta riippuen. Lopulta unohdimme koko ajatuksen käydä nauttimassa pari olutta. Vessaan jonotimme myös puolisen tuntia. Tämän jälkeen jonotimme puoli tuntia (odottanut kaveri korjasi että 45 minuuttia) makkaraperunoita. Ja sitten se metro. Eihän tuo määrä ihmisiä mahdu yhteen metroon eli jonohan siitäkin tuli. Kun kävelimme autolle, menivät ensimmäiset metro puolityhjinä kun käytävään päästettiin pari ihmistä kerrallaan. VR sentään totesi mokanneensa. Jos Metallica olisi aloittanut aikataulussa, olisi siinä jäänyt 45 minuuttia aikaa ehtiä asemalle. Eli jos kaikki olisi ollut ajallaan ja olisi juossut ekana metroon, olisi ollut mahdollisuus ehtiä junaan. Onneksi sain autokyydin.

Voisiko tästä syyttää itseään? No voisi! Esimerkiksi olisin voinut juoda itseni känniin automatkalla – olisin varmasti päässyt halvemmallakin. Olisin myös voinut syödä kunnolla Linnatuulessa enkä laskea festarikebabin[tm] varaan. Olisin myös voinut olla välittämättä etiketeistä ja kusta jo vessajonossa kuten useat tekivät. No tulipa kerrankin halvaksi reissu.

Olisiko järjestäjä voinut tehdä jotain toisin? Olisi. Ei olisi ensimmäisenä kannattanut lähteä syyttämään paikalla olleita ihmisiä lehdessä. Tuo anniskelualueiden määrä on sellainen kaksipiippuinen juttu. Toisaalta tilastot osoittavat että suomalaiset haluavat juoda, joten olisiko pitänyt olla isommat anniskelualueet ja toimivammat konseptit niiden osalta? Ruoka, no ei kai sitäkään voi määräänsä enempää tarjoilla. Mutta tuota vessapolitiikkaa en voi ymmärtää. Laskin alueelta pyöreästi hieman alle 300 bajamajaa, joista kolmannes oli noilla kahdella anniskelualueella. Miehiä ajatellen olisi paikalle voinut roudata sellaisia neljän hengen kusilaarisäiliöitä jolloin miesten ei olisi tarvinnut jonottaa bajamajoihin.

Mutta hei toisaalta tiedettiin etukäteen että paikalle tulee 47000 ihmistä…

Myös Metallica odotutti itseään puolisen tuntia, mutta keikka oli niin siisti että he saivat anteeksi. Lopussa One antoi anteeksi hieman myös näitä ”järjestelyitä”. Taas kerran äijät lunastivat odotukseni.

Onneksi en ole ”ongelmani” kanssa yksi, kuten Iltalehti ja Facebookin oikean reunan Recent posts by others kertovat. Miten tämän nyt summaisi, ”kaikkia ei voi aina miellyttää”. Totta! Toisaalta mistä sitä tietää jos ei edes yritä.

Viime viikon kovin kirjoittelun aihe, Aamulehti vs Blockfest, alkaa karata lapasesta. Haluaisin kiinnittää huomion lähtökohtaan, joka aika monessa kirjoituksessa on virheellinen. Väitetään että Aamulehden uutinen oli kokonaan uutisankka ja valheellinen.

Aamulehden ensimmäinen uutinen perustui Poliisin tiedotteeseen sekä poliisin kommentteihin.

Jos itse järjestäisin 35000 ihmisen tapahtuman, totta kai kieltäisin asian vastikkeessa. Tässä vaiheessa pitää sitten miettiä että kumpi on oikeassa, poliisin syyttämä taho vaiko poliisi. Parin päivän päästä kommentit antanut henkilö korjaili sanomisiaan.

Tässä vaiheessa asiat menivätkin sitten päin seiniä puolin ja toisin enkä lähde asiaa pidemmälle purkamaan. Mutta tuossa alkutilanteessa on mielestäni hieman mietittävää. Mihin maailma menee jos Poliisin tiedotteisiin ei voida uskoa

Olemme toimistolta käyneet tutustumassa Tampellan lounaspaikkoihin. Hyvä valinta on ollut Vapriikki. Lounas maksaa 7,60 euroa ja kun pojat ovat 8 euron lounassetelillä maksaneet niin ovat päälle saaneet pari suklaakonvehtia.

Tänään kävin tutustumassa oikeustaloon – lounaalla tosin. Olihan siinä taas päivän dramatiikat kun piti mennä lounaalle metallinpaljastimen läpi. Asiaan… Sodexholla poikien lounas maksoi 7,30 euroa. Kun he löivät 8 euron lounassetelit tiskiin, nousi hinta 8,30 euroon ja he joutuivat maksamaan 30 senttiä lisää. Oikeutta?