Säädön syrjässä

Poikettiin viime viikolla Tallinnassa pienellä to-pe -reissulla. Reissun voisi tavallaan tiivistää yhteen kuvaan.

Tallinnassa oli käynnissä keskiaikamarkkinat ja nähtävää riitti. Vanhan kaupungin toriaukea oli täynnä myyntipöytiä, jotka pursuilivat erilaisia käsitöitä. Myyjät olivat pukeutuneet keskiaikaisesti ja hommaan oli panostettu. En muista koska olisin Suomessa nähnyt asialleen vihkiytyneitä tori/markkinakauppiaita.

Toisaalta villa- yms käsityötuotteita siellä on aina ollut saatavilla torin laitamilla ja sataman “ostoskeskuksissa”. Kaikkia ostoksia tosin ei niissäkään tarvitse tehdä. Otimme hotellin pihasta ilmaisen bussin Prisma-keskukseen ja itse suoritin vaateostokseni New Yorkerissa.

Toisaalta olen aina ihmetelly miksi suomalaiset edes menevät Tallinnaan. Tai mikäs siinä jos käsitys matkustamisesta on on laiva -> Viru hotelli -> Amarillon ruoka -> Amarillon terassi -> yö hotellissa -> viinakauppa -> takaisin laivaan. Tarjolla olisi kuitenkin niin paljon muutakin.

Ei sen puoleen, mekin yövyimme Virussa, mutta aikamme käytimme vanhassa kaupungissa ja söimme Amarillon perinteisen suomiruuan sijaan villisikaa. Vanhassa kaupungissa riittäisi myös kuvattavaa useammaksikin päiväksi, mutta tällä kertaa en jaksanut itse keskittyä.

Summa summarum, kaljaturistit häpeäpuuhun!

Mitä minä tässä enempää tarinoin, mene itse katsomaan mitä muuta Tallinna voi tarjota!

Matkakumppani neuvoo oikealle pysäkille Tampereella.

Tosin minä sanon notta perkele pitäkää tunkkinne “Matkakumppani toimii useimmissa uusissa matkapuhelimissa, luukuun ottamatta Nokian s60 5th edition puhelimia (esim. uudet kosketusnäyttöpuhelimet kuten N97 ja 5800).”

Huom! Sisältää pienen spoilerin elokuvaan. Ei varsinaisesti juonellista, mutta noin ideallisesti. Ei mitään kriittistä, mutta onpa varoitettu.

En ole mikään innokas lukija. Totta kai netistä tulee luettu alan kirjallisuutta ja sekalaisesti kaikkea muuta, mutta vähissä ovat lukemani romaanit.

Nyt menin sitten tekemään sen virheen, että aloin lukea Enkelit ja demonit -kirjaa. Tai itse asiassa, aloitin kuuntelemalla iltaisin sitä CD:ltä, mutta nukahdin joka kerta kesken. Innostuin sitten lukemaan ihan kirjaa, ja ajattelin että nyt olisi sitten hienoa käydä katsomassa kirjasta tehty elokuva.

Viime viikkoina tässä on kuitenkin ollut hieman kiirus ja ehdin vain puoleen väliin. Kävimme sitten viikolla katsomassa elokuvan. Ja mitä siitä nyt sitten sanoisi, puoleen väliin mennessä elokuvalla ja kirjalla ei ollut paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Niin lukematon en ole, että tiedän kyllä etteivät ne aina voi mennä yksi yhteen ja pitää tiivistää, mutta tämä oli kyllä kaiken huippu.

Toisaalta nyt voin lukea kirjan loppuun ja pitää jännitystä yllä miten asiat siinä rullaavat eteenpäin.

Mikä elokuvasta sitten teki hienon? Se Rooma ja Vatikaani. Kun on käynyt siellä itse seikkailemassa, niin voi todeta olleensa monella ratkaisupaikalla, kuten esimerkiksi Ponte de Sant Angelolla.

Pitäisi jossain välissä kaivaa vähän lisää kuvia esille Flickriin tuolta reissulta.

Tämä päivä olikin suurelta osin parin ensimmäisen kertausta. Kävimme vielä kaupungilla kiertelemässä ja ihmettelemässä ja ostamassa hieman viimeisiä joululahjoja ja tuliaisia. Markkinat taisivat olla tänään parhaimmillaan, kaupat ja kojut olivat puolille öin asti aukin. Ja väkimääräkin tuntui nyt entistä suuremmalta, olisiko sitten kaupunki täyttynyt paikallisten lisäksi myös muualta tulevista (siis saksalaisista) markkinavieraista. Ohessa pieni esimerkki kuvilla tehostettuna.

1. Otetaan astetta enemmän ihmisiä markkinoille ja pistetään väliin pari ratikkaa.

2. Lisätään sekaan noin 50 hengen mielenosoittajaryhmä.

3. Pistetään perään parikymmentä poliisia toisen satsin odottaessa autoissa.

4. Tämän lisäksi kaupungin läpi kulkin 40000 jalkapallofania katsomaan Werder Bremenin peliä. Vilkasta sanoisin. (Harmi etten tajunnut käydä stadionin kulmilla ottamassa kuvaa tästä porukasta.)

En tiedä mikä tuon mielenosoituksen tarkoitus oli, saati että miten aisoissa se pysyi. Mutta ilmeisesti homma otettiin tosissaan, sillä poliiseja oli sopivasti ja yhdessä autossa istui porukkaa hieman raskaammassa rynnäkkövarustuksessa. Saattoipa syynä olla myös peli ja mahdolliset väkijoukkojen väliset sanasodat. Mutta mitään isompaa ei omiin silmiin tuon tiimoilta näkynyt.

Sitten olisikin luvassa pari tuntia unta ja paluulento klo 06:30. Bremen hiljenee, hyvää yötä!

Tänään lähdimmekin hieman aikaisemmin liikkeelle – niin aikaisin että keskustan kaupat ja joulukojut olivat kiinni. Suuntasimme rautatieasemalle ja ostimme 27 euron aluelipun, jolla viiden hengen ryhmä pääsee Hampuriin asti. Ja mikä parasta, lipun hintaan kuuluvat myös paikallisliikenteen kulkuneuvot tällä tietyllä alueella voimassaolopäivän ajan.

Perillä kävelimme parin joulumarkkina-alueen läpi. Markkinapaikat olivat huomattavasti pienempiä kuin täällä Bremenissä. Myynnissä ollut tavara oli hyvin pitkälti samaa, mutta ainakin kaikki naposteltava oli hieman kalliimpaa kuin täällä.

Hampurin raatihuone oli kyllä uskomattoman hieno. Ehkä hienoin mitä vähään aikaan on tullut nähtyä.

Kävimme myös katsomassa St. Nikolain kirkon. Kirkko on paikallinen muistelu toisen maailmansodan tuhoille. Kirkosta ei ole enää jäljellä kuin torni, joka toimii nykyään näköalahissinä, josta avautuvat näkymät koko kaupungin ylle.

Matkalla kohti Saint Paulia kävelimme myös St. Michaelisin kirkon ohi. Kirkko oli hieman modernimman näköinen ja jossain oppaassa taisivat väittää että kello olisi suurempi kuin Big Benin.

Reeperbahn sen sijaan ohi hienoinen pettymys kun kadulla ei ollut mitään julmetun kokoista valokylttiä jonka edessä olisi voinut poseerata ja todeta tämäkin on nyt sitten nähty.

Tämän jälkeen kiertelimme vielä hieman kauppoja ja markkinapaikkoja ja kävimme syömässä ehkä maailman hienoimmassa Burger Kingissä. (Komein Mäkkäri taitaa edelleen olla Roomassa keskusaukiolla yhden hotellin yhteydessä.)

Noin muuten Hampurista voisi todeta, että huomasi heti että kyseessä on miljoonakaupunki. Kadut täynnä ihmisiä ja rautatieasemalla lievästi tungosta. Täällä sitä taas tajuaa miten ihmisten on pakko sisäistää oikeanpuoleinen kävelyliikenne tai eteneminen on vain yritys.