Säädön syrjässä

Perinteisellä muovipussilla kantaa kaupasta kotiin vaikka puolikkaan hevosen. Uudella bio ‘haistakaa komposti’ pussilla tekee tiukkaa pysyä kasassa maitopurkin kanssa.

Pitäkää tunkkinne.

Käytiin tänään kavereiden kanssa testaamassa Tillikan brunssi yhdistettynä aamupala-lounas -ruokailuna. Tarjolla oli suhteellisen monipuolisesti perinteistä aamupalaherkkua, mutta vähemmän kuitenkin kuin keskivertohotelliaamiaisessa. Juustojen puutetta paikattiin vähän erikoisemmilla juustoilla (ja tuoreella ananaksella sen seuraksi).

Hieman kuitenkin jäi kaivertamaan. Hintana 14,90e ja tähän kuului yksi kuppi kahvia. Itse en pienen miehen hiljaisena protestina suostunut maksamaan erikseen pienestä kahvikupista ja otin brunssini ilman kahvia hintaan 13,90e. Mitenkähän paljon Tillikalle olisi tullut lisäkustannetta jos kahvia olisi saanut juoda niin paljon kuin haluaa. Tuskin moni paria kuppia enempää juo – itsekään en olisi juonut.

En mene toiste.

Nurisin juuri että joukkoliikenne  on kallista Tamperella. Ilmeisesti se ei olekaan. Vai missä on vika. Vain yksi bussilinja ajaa kannattavasti.

Liian moni valittaa miten paskaa lehtien verkkoversioiden kommentit ja keskustelupalstat ovat. Minä esitän kysymyksen miksi niitä sitten luette päivittäin? (Tässä kirjoituksessa emme ota kantaa valitukseen paskoista jutuista tai otsikoista.) Itse luen verkkolehtien uutisia säännöllisesti päivittäin eivätkä minua kommentit haittaa koska en koskaan niitä tule koska tiedän että se vain alkaa vituttaa.

Tämän aamun paperisessa Aamulehdessä oli kannessa nosto johon piti esittää toinen näkökulma. “Verkon kuuma. Pysäköintihinnat: Parkkipaikkojen tarve keskustassa kielii toimimattomasta joukkoliikenteestä.” Mielestäni joukkoliikenne ei ole toimimatonta – se on kallista. Yhden henkilön käteisellä maksettu kertamaksu on 2,5 euroa. Eli reilun tunnin käynti jossain maksaa ees taas 5 euroa. Kahdelta hengeltä se on sitten 10 euroa. Siinä voi sitten laskea ja verrata sitä pysäköintimaksuun.

Jos haluaa säilyttää uskonsa ihmisiin, ei kannata pysäköintimaksujutun kommentteihin asti lukea. Tosin onhan tuon pysäköintimaksun nouseminenkin sikamainen, mutta kysyntä ja tarjonta on sellainen bisnes millä maailma pyörii.

[Toisaalta ihminen ei opi virheistään, ne vain oppii tajuamaan yhä uudelleen ja uudelleen. Moni minulta kysyy toistuvaksi miksi kiusaan itseäni lukemalla sosiaalisen median sankareiden tuottamaa kuraa. Ihmismieli on outo.]

Poikettiin viime viikolla Tallinnassa pienellä to-pe -reissulla. Reissun voisi tavallaan tiivistää yhteen kuvaan.

Tallinnassa oli käynnissä keskiaikamarkkinat ja nähtävää riitti. Vanhan kaupungin toriaukea oli täynnä myyntipöytiä, jotka pursuilivat erilaisia käsitöitä. Myyjät olivat pukeutuneet keskiaikaisesti ja hommaan oli panostettu. En muista koska olisin Suomessa nähnyt asialleen vihkiytyneitä tori/markkinakauppiaita.

Toisaalta villa- yms käsityötuotteita siellä on aina ollut saatavilla torin laitamilla ja sataman “ostoskeskuksissa”. Kaikkia ostoksia tosin ei niissäkään tarvitse tehdä. Otimme hotellin pihasta ilmaisen bussin Prisma-keskukseen ja itse suoritin vaateostokseni New Yorkerissa.

Toisaalta olen aina ihmetelly miksi suomalaiset edes menevät Tallinnaan. Tai mikäs siinä jos käsitys matkustamisesta on on laiva -> Viru hotelli -> Amarillon ruoka -> Amarillon terassi -> yö hotellissa -> viinakauppa -> takaisin laivaan. Tarjolla olisi kuitenkin niin paljon muutakin.

Ei sen puoleen, mekin yövyimme Virussa, mutta aikamme käytimme vanhassa kaupungissa ja söimme Amarillon perinteisen suomiruuan sijaan villisikaa. Vanhassa kaupungissa riittäisi myös kuvattavaa useammaksikin päiväksi, mutta tällä kertaa en jaksanut itse keskittyä.

Summa summarum, kaljaturistit häpeäpuuhun!

Mitä minä tässä enempää tarinoin, mene itse katsomaan mitä muuta Tallinna voi tarjota!